Tiesitkö, että kuvat voivat olla tehokkaita oppimisvälineitä?

Nykymaailma on täynnä visuaalisia ärsykkeitä. Meitä ympäröi jatkuvasti kuvat ja grafiikka: näytöillä näkyvät kuvat, mainostaulut kaduilla, taideteokset jne. Kuvilla on voima viihdyttää meitä ja herättää tunteitamme. Ne ovat myös tehokkaita välineitä, jotka voivat parantaa oppimiskykyämme.

Useimmat meistä oppivat paremmin, kun tieto esitetään visuaalisessa muodossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että 65 % ihmisistä pitää itseään visuaalisesti oppivina.¹ Visuaalisuuden tehokas käyttö voi auttaa sinua oppimaan uuden taidon tai jakamaan tietosi muiden kanssa.

Visuaalista viestintää on kaikenlaisten visuaalisten ärsykkeiden käyttäminen tiedon välittämiseen yleisölle. Visuaaliset välineet voivat olla kuvia, valokuvia, piirroksia, grafiikkaa, kaavioita tai videoita. Perusajatuksena on käyttää visuaalisia elementtejä, jotta käsitteistä saadaan ymmärrettävämpiä, kiinnostavampia ja mieleenpainuvampia.

Tehokkaassa visuaalisessa viestinnässä yhdistyvät hyvät viestintäkäytännöt ja graafisen suunnittelun tekniikat. Viestin on oltava mielekäs ja informatiivinen, mutta se on myös esitettävä tavalla, joka on selkeä ja yleisöä kiinnostava. Liikennemerkit ovat klassisia esimerkkejä tehokkaasta visuaalisesta viestinnästä.

Visuaalinen viestintä toimii, mutta miksi? Kuten käy ilmi, on olemassa hyviä tieteellisiä syitä siihen, miksi visuaalinen viestintä tehostaa oppimisprosessia.

Ihminen pystyy käsittelemään tietoa uskomattoman nopeasti, kun se esitetään visuaalisessa muodossa. Aivomme on ohjelmoitu käsittelemään kuvia paljon nopeammin. Ihmisethän alkoivat kommunikoida luolamaalausten välityksellä.

Keskimääräinen lukunopeus on 238 sanaa minuutissa, ja aivomme käsittelevät lauseen noin 3 750-7 500 millisekuntia.²^,³ Jokainen lukemamme kirjain on käsiteltävä sanaksi ja sana lauseeksi, jotta tekstillä olisi merkitystä.

Vertailun vuoksi aivomme käsittelevät monimutkaista visuaalista tietoa vain 0-500 millisekuntia.⁴ Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että keskivertoihminen pystyi päättelemään eläimen läsnäolon valokuvassa vain 150 millisekunnissa.⁵

Meillä on taipumus säilyttää visuaalisessa muodossa esitetty tieto paljon tehokkaammin kuin pelkän tekstin muodossa esitettynä. Tutkijat kutsuvat tätä kuvien paremmuusvaikutukseksi (Picture Superiority Effect).⁶

Kun näemme kuvan, aivomme käsittelevät sitä välittömästi kahdella eri tavalla. Otamme huomioon, miltä kuva näyttää kokonaisuudessaan, ja sen, mitä se edustaa käsitteellisesti. Kuvan katselusta johtuva kaksoiskoodaus auttaa meitä säilyttämään ja muistamaan tietoa tehokkaammin kuin pelkkä sanojen lukeminen tai kuuleminen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että 30 sekunnin kuluttua säilytämme 80 % visuaalisen kuvan sisältämästä informaatiosta, kun taas puhuttujen sanojen kuuntelusta saadaan vain 60 % informaatiosta.⁷

Kun omaksumamme tiedon määrä lisääntyy, huomiokykymme heikkenee.⁸ Aivomme voivat ylikuormittua, kun meitä lähestyy niin paljon tietoa kaikista mahdollisista suunnista. Kuvia hyödyntävä viestintää auttaa selviytymään kognitiivisesta ylikuormituksesta esittämällä tiedot järjestäytyneesti, selkeästi ja helposti lähestyttävällä tavalla.

Monimutkaisia aiheita voidaan pilkkoa ja yksinkertaistaa käyttämällä grafiikkaa, kaavioita ja diagrammeja. Kuvia hyödyntävän viestinnän avulla voimme nopeasti korostaa ja omaksua keskeisiä kohtia ilman pitkiä tekstiselityksiä.

Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että matematiikan yliopisto-opiskelijat oppivat monimutkaisempia yhtälöitä nopeammin ja antoivat tarkempia vastauksia, kun opetuksessa käytettiin visuaalisia esityksiä tekstin tai puheen sijaan.⁹

Ehkä yksi tehokkaimmista näkökohdista visuaalisen viestinnän käyttämisessä oppimisen apuvälineenä on sen lähestyttävyys. Visuaaliset välineet voivat ylittää kielimuurit ja lukutaidon tasot.

Aiemmin mainittu esimerkki liikennemerkeistä osoittaa visuaalisen viestinnän tehokkuuden. Stop-merkin kahdeksankulmaisen muodon ja punaisen värin tunnistaa välittömästi suurin osa maailman ihmisistä riippumatta heidän koulutustasostaan tai siitä, mitä kieltä he puhuvat. Olennainen viesti välittyy nopeasti visuaalisesti, kun käytetään graafisen suunnittelun parhaita käytäntöjä eli johdonmukaisuutta, yksinkertaisuutta ja yleismaailmallista symboliikkaa.

Tehokkaassa visuaalisessa viestinnässä yhdistyvät suunnitteluperiaatteet ja strateginen ajattelu.

Määrittele viesti tai tieto, jonka haluat välittää. Pohdi sitten yleisöäsi. Kehitä selkeä ja ytimekäs viesti, joka saa yleisön kiinnostumaan. Ota huomioon yleisösi mieltymykset, kulttuurinen konteksti ja ymmärryksen taso.

Pidä visuaalinen ilme yksinkertaisena. Vältä epäselvyyksiä tai tarpeettomia elementtejä. Jokaisen visuaalisen elementin on edistettävä pääajatuksen välittämistä. Varmista typografian luettavuus, jos mukana on tekstielementtejä.

Mieti esityksesi kulkua ja aseta tiedot tärkeysjärjestykseen käyttämällä kokoa, väriä ja sijoittelua tärkeimpien elementtien korostamiseksi. Varmista, että grafiikkasi välittää tietoa loogisesti.

Kuvallista viestintää käyttämällä voidaan parantaa koulutusta tekemällä monimutkaisesta tiedosta helpommin lähestyttävää ja kiinnostavampaa. Oikeanlaisen visuaalisen aineiston käyttö voi parantaa ymmärrettävyyttä ja muistamista  - ylipäätään ymmärrystä.

Lähteet 

1 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6513874/

2 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8632824/

3 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1053811905024663?dgcid=api_sd_search-api-endpoint

4 https://theses.gla.ac.uk/5161/

5 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4835101/

6 https://en.wikipedia.org/wiki/Picture_superiority_effect

7 https://www.researchgate.net/figure/Short-term-retention-of-auditory-stimuli-declines-at-a-greater-rate-than-retention-of_fig1_260448515

8 https://www.eurekalert.org/news-releases/490177

9 https://graphics.stanford.edu/papers/visual-cognitive-load/klingner_aural_vs_visual_cognitive_load.pdf