Vuonna 1926 psykologi Graham Wallas tuli tunnetuksi jakamalla luovan prosessin neljään perusvaiheeseen: valmistelu, haudonta, valaistuminen ja varmistus.
Nämä vaiheet ovat identtisiä niiden vaiheiden kanssa, jotka jokainen muotoilun opiskelija oppii koulussa, ja sen, mitä useimmat suunnittelijat ja viestintätoimistot käyvät läpi kohdatessaan uuden haasteen. Mutta kuinka ne tarkalleen ottaen toimivat?
Vuonna 1926 psykologi Graham Wallas tuli tunnetuksi jakamalla luovan prosessin neljään perusvaiheeseen: valmistelu, haudonta, valaistuminen ja varmistus.
Nämä vaiheet ovat identtisiä niiden vaiheiden kanssa, jotka jokainen muotoilun opiskelija oppii koulussa, ja sen, mitä useimmat suunnittelijat ja viestintätoimistot käyvät läpi kohdatessaan uuden haasteen. Mutta kuinka ne tarkalleen ottaen toimivat?
Yleisesti luovuus määritellään kyvyllä luoda sekä innovatiivisia että hyödyllisiä ideoita.
Luovuudessa on kuitenkin kiehtovaa, että se on monimuotoinen ja se sopeutuu sellaiseen ongelmaan, jonka sen on tarkoitus ratkaista, olipa kyse sitten tieteellisestä tutkimuksesta, taiteellisesta kokeilusta tai jopa jokapäiväisistä ongelmista. Otetaan esimerkki suunnitteluajattelusta.
Suunnittelu eroaa prosessissaan syvästi taiteellisista ja tieteellisistä lähestymistavoista. Yhtäältä suunnittelun on vastattava joukkoon rajoituksia, joita taiteellisella lähestymistavalla ei ole. Toisaalta se eroaa tieteellisestä lähestymistavasta, koska se on "avoin" prosessi: annettuun kysymykseen, onko kyseessä visuaalinen identiteetti, on vastauksia yhtä monta kuin on yksilöitä, jotka pyrkivät ongelman ratkaisemaan.
Kuvitellaan graafinen suunnittelija, joka on saanut tehtäväkseen luoda uuden graafisen identiteetin yritykselle. Kognitiivinen tutkimus on osoittanut valmisteluvaiheen tai tutkimuksen tärkeyden - vaiheen luovalle suunnittelulle1. Yhteenvetona voidaan todeta, että mitä enemmän ongelmaa tutkitaan, sitä todennäköisemmin sille syntyy luova vastaus. Joten graafinen suunnittelijamme aloittaa tämän valmisteluvaiheen, hän piirtää selkeän kartan asiakkaansa tarpeista ja kerää mahdollisimman paljon tietoa yrityksen historiasta, vastaavista tuotemerkeistä ja visuaalisista elementeistä ruokkimaan aivojaan tiedoilla.
Neurotiede osoittaa, että luova kykymme riippuu suuresti aivojemme osasta, jota kutsutaan oletusverkostoksi; joukosta alueita, jotka ovat jakautuneet aivojemme eri osiin ja jotka ovat aktiivisia hereillä olevan lepotilan tai unelmoinnin aikana. Siksi on tärkeää antaa luovalle henkilölle riittävästi aikaa ja hiljaisuutta päästä tähän tilaan ja sisään luovaan prosessiin. Toisin kuin kuvittelimme, tämä unelmoinnin tila ei ole kuitenkaan missään tapauksessa passiivinen.
Viimeisimmät tutkimukset2 tosiaan osoittavat, että luova prosessi sisältää myös ohjausverkoston; toisen aivojen alueen, joka liittyy kognitiiviseen hallintaan ja arviointiin. Yleensä nämä kaksi aivojen osaa toimivat erikseen, mutta luovassa ajattelussa ne ovat ainutlaatuisella tavalla yhteydessä toisiinsa. Kun ideoita syntyy, niitä arvioidaan ja muokataan jatkuvasti oletusverkoston ja ohjausverkoston välisten yhteyksien kautta.
Tutkimus osoitti myös suoran korrelaation näiden yhteyksien voimakkuuden ja luovuuskyvyn välillä siinä määrin, että kohteen kykyä luovuuteen pystyttiin ennustamaan oikein aivojen kuvantamista tutkimalla.
Hyvä uutinen on, että aivojemme plastisuus voi auttaa meitä luomaan ja vahvistamaan näitä yhteyksiä. Neurotieteilijät ovat käyttäneet luovuuden mittaamiseen yksinkertaista testiä, jota kutsutaan divergentiksi ajatteluksi. Koehenkilöitä pyydetään miettimään objekti, kuten sateenvarjo, ja kuvittelemaan vaihtoehtoisia toimintoja tälle esineelle. Vastaukset voivat vaihdella hieman toisistaan poikkeavista (esim. auringolta suojaaminen) voimakkaasti toisistaan poikkeaviin (esim. käyttää sitä purjeena rullalaudalla).
Professori Andreas Finkin julkaisemassa tutkimuksessa 53 koehenkilöä pyydettiin harjoittelemaan erilaista ajattelua kahden viikon ajan 30 minuutilla päivässä. Tämän seurauksena luovaan ajatteluun "koulutettujen" aivojen alueet toimivat testin aikana tehokkaammin kuin "kouluttamattomat".
Ajatuksena on, että mitä enemmän käytämme luovuuttamme, sitä todennäköisemmin olemme luovia. Tämä voi alkaa hyvin yksinkertaisilla tehtävillä. Vuonna 2015 henkilöstöyhtiö julkaisi tutkimuksen, joka osoitti, että tietokoneen oletusselainta (Safari tai Internet Explorer) käyttävät ihmiset säilyttivät työpaikkansa vähemmän todennäköisesti kuin uusia selaimia, esim. Firefox tai Chrome3 asentaneet. Tärkeää ei ole valitsemasi selain vaan pikemminkin ajatus ajan käyttämisestä vaihtoehtojen kyseenalaistamiseen, siirtymisestä ilmoitetusta poikkeavalle polulle.
From art to marketing, paper as a vector of creativity: Art installation for Biennale Kortrijk
@interieur_be, Stationery with Keaykolour by @bureaudesign,
Set-design with paperart by @maudvantours & @charleshelleu for skpmagazine.
Toinen aivolohko eli hippokampus on osa oletusverkostoa ja siellä voimme rekonstruoida muistiamme ja kuvitella tulevaisuutta. Luovassa prosessissa se on aktiivinen. Lisätutkimukset osoittavat, että luovuutta tukeva aivojen alue tukee myös muistia ja että tapahtuman tai paikan muistaminen mahdollisimman yksityiskohtaisesti voi väliaikaisesti lisätä luovassa tehtävässä syntyvien ideoiden määrää.
Jos palaamme graafiseen suunnittelijaamme, hän tietää nyt, että voidakseen olla mahdollisimman luova hänelle annetussa projektissa, hän voi tehdä tiettyjä asioita: työskennellä vakavasti puitteiden parissa, antaa itselleen vähän aikaa edistääkseen ideoita syntyä ja oltava riittävän keskittynyt voidakseen analysoida niitä. Hänen on myös päivittäin käytettävä luovuuttaan muilla alueilla, mutta entä ympäristö? Kysyttäessä luovasta prosessista neurotieteilijä Anna Abraham selittää: "On selvää, että suuri osa siitä, mikä laukaisee luovan tilan - toisin kuin ei-luovan tilan - on tilannekohtaista."
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että työympäristöllä on tärkeää vaikutus siihen, työskentelemmekö luovasti vai emmekö. Vaikka ajatus yksinäisestä neroudesta on erittäin laajalle levinnyt, on osoitettu, että altistuminen muiden ideoille on sinänsä hyvä luovuuden ajuri (aivoriihi on vihdoin saanut tieteelliset todistuksensa).
Kuten unelmointi- ja analysointitilojemme välillä, meidän on tasapainotettava hetkemme niiden hetkien kanssa, kun saamme mahdollisimman paljon tietoa ollaksemme luovia.
Monitieteisyydellä voi olla myös keskeinen rooli, koska tutkimus osoittaa, että eri alojen ihmisten yhdistäminen parantaa yleensä tiimin luovuutta. Ihannetapauksessa graafisen suunnittelijamme tulisi siksi etsiä työpaikkaa, jossa hän voi jakaa tietonsa eri alojen ammattilaisille - mutta entä hänen tiiminsä koko?
Long before research proved the benefits of multidisciplinarity, artists from different fields collaborated to create great works of art:
Les champs Magnétiques, June 1919 by André Breton And Philippe Soupault,
Dockside Packages By Christo and Jeanne-Claude
Tutkijoiden mukaan tiimin koko voi olla avaintekijä. Viimeisimmät akateemiset tutkimukset4 analysoivat 65 miljoonaa artikkelia, patenttia ja ohjelmistotuotetta vuosilta 1954-2014. Tutkimukset osoittavat, että koko tämän ajanjakson pienet ryhmät pyrkivät häiritsemään tiedettä ja tekniikkaa uusilla ideoilla ja mahdollisuuksilla, kun taas suuret, erikoistuneemmat ryhmät pyrkivät kehittämään olemassa olevia ideoita. Luovuuden edistämiseksi pieni monialainen tiimi voisi silloin olla optimaalinen.
Vaikka tiede luovuuden herättämisestä on vasta alkanut, on tärkeää muistaa, että luovuus ei ole niinkään saatu lahja vaan taito, jota voidaan harjoitella ja kehittää oikeilla työkaluilla, ympäristöllä ja tahdolla. Jokaisesta pienestä asiasta voi tulla harjoitus riippumatta siitä, kuvitellaanko sateenvarjolle uutta käyttöä, aloitetaanko soittimella soittamista tai rakennetaanko uusia asioita pahvilaatikosta. Se tarkoittaa myös muiden kuuntelemista ja uteliaisuuden käyttämistä, mutta loppujen lopuksi kaikki riippuu meistä. Sillä kuten unkarilainen kirjailija Arthur Koestler kirjoitti: "Luova toiminta on eräänlainen oppimisprosessi, jossa opettaja ja oppilas sijaitsevat samassa yksilössä."
1 Atman CJ, Chimka JR, Bursic KM, Nachtmann HL. A comparison of freshman and senior engineering design processes
2 Roger E. Beaty, PhD, The Creative Brain
3 https://www.theatlantic.com/business/archive/2015/03/people-who-use-firefox-or-chrome-are-better-employees/387781/
4 Large teams develop and small teams disrupt science and technology