Joka vuosi miljoonia tonneja kierrätettäviä pakkauksia päätyy kaatopaikoille, luontoon ja meriin. Ne olisi voitu kerätä ja kierrättää uusiksi tuotteiksi, mutta näin ei ole tapahtunut.
Joka vuosi miljoonia tonneja kierrätettäviä pakkauksia päätyy kaatopaikoille, luontoon ja meriin. Ne olisi voitu kerätä ja kierrättää uusiksi tuotteiksi, mutta näin ei ole tapahtunut.
Pakkausjäte on usein "kierrätettävää" vain nimellisesti, mutta ei todellisuudessa - olipa kyse sitten siitä, ettei materiaalia kerätä loppukuluttajilta tai siitä, ettei kierrätykseen soveltuvaa infrastruktuuria ole.
Pakkauksia ostavat yritykset ymmärtävät jätehuollon kasvavan ongelman ja tarpeen kierrättää suurempi osa pakkausjätteestä. Maaliskuusta 2024 alkaen EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) korvaa nykyisen EU:n pakkausjätedirektiivin. Se vaikuttaa pääasiassa pakkausten ja pakkausmerkintöjen kierrätettävyyteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Pakkausvalinnat vaikuttavat yhä enemmän yritysten tuotantokustannuksiin, tuottavuuteen ja suhdetoimintaan.
IFOP:n vuonna 2021 tekemän Euroopassa (Ranskassa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa, Puolassa ja Iso-Britanniassa) Antalis-yhtiön yritysasiakkaille suunnatun tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristöystävällisyys on nykyään yhtä tärkeä prioriteetti ostopäätöksissä kuin pakkausten toimivuus. Hintakilpailukyky oli edelleen tärkein tekijä ostopäätöksissä, mutta 67 % kyselyyn vastanneista ilmoitti, että he "varmasti" tai "todennäköisesti" maksaisivat tulevaisuudessa enemmän ympäristöystävällisistä pakkaustuotteista.

Termien "kierrätettävä" ja "kierrätetty" ymmärtäminen on haaste yrityksille ja kuluttajille, jotka haluavat omaksua ympäristöystävällisempiä käytäntöjä.
Pakkaukset ovat teoriassa kierrätettäviä, jos ne voidaan kerätä, käsitellä ja palauttaa käyttöön raaka-aineina tai uusina tuotteina. Tosiasiallisesti pakkaus on kierrätettävää, jos nämä asiat voidaan toteuttaa ja ne myös toteutetaan siinä maassa, jossa pakkausta käytetään. Toisin sanoen todellinen kierrätettävyys ei riipu pelkästään kyseisestä pakkauksesta vaan myös siitä, onko olemassa infrastruktuuri materiaalin keräämistä, lajittelua ja kierrätystä varten.
Esimerkiksi polyeteenitereftalaatista (PET) valmistetut limsapullot voidaan kierrättää ja kierrätetään useimmissa euroalueen maissa. Muita kestomuoveja, joiden kierrätysasteet ovat korkeat, ovat mm. korkeatiheyksinen polyeteeni (HDPE), jota käytetään shampoopullojen ja kemikaalisäiliöiden valmistukseen, sekä polypropeeni (PP), jota käytetään usein elintarvikepakkauskalvoissa ja -astioissa.
Polystyreenistä (PS) valmistetut muovit, kuten styroksimukit, ja polyvinyylikloridi (PVC) ovat kemiallisilta ja/tai fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että niiden kierrätysaste on alhaisempi.
Paperipohjaiset pakkaukset ovat yleensä kierrätettäviä, mutta kierrätyslaitosten puutteen vuoksi niitä ei kuitenkaan joissakin maissa voida kierrättää.

Kierrätyspakkaus kuvaa pakkauksen koostumusta sen mukaan, kuinka paljon kierrätysmateriaalia se sisältää. Kierrätysmateriaaleista valmistettu pakkaus on usein itsessään kierrätettävää, joskaan ei aina. Kierrätysmateriaalin käytön lisääminen pakkauksissa yleensä vähentää uusien tuotteiden valmistustarvetta ja edistää pakkausten kierrätyksen tehostamista. Euroalueella on pakollista ilmoittaa kuluttajille pakkauksissa käytettyjen kierrätysmateriaalien osuus.

Ranskassa v. 2020 hyväksytyllä AGEC-lailla (laki hävikin torjumiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi) luodaan yrityksille uusia velvoitteita antaa tietoja tuotteidensa ja pakkaustensa ympäristöominaisuuksista. Tähän sisältyy mm. se, ovatko ne kierrätettävissä, kompostoitavissa tai korjattavissa. Jos pakkaus sisältää kierrätysmateriaalia tai uusiutuvaa materiaalia, sen osuus pakkauksessa on ilmoitettava. Kuluttajien on myös saatava helposti tietoa kierrätysmateriaalin (kuten kierrätetyn PET:n) tai uusiutuvan materiaalin (kuten biopohjaisen muovin) luonteesta.
Suuryritykset reagoivat. Esim. ranskalainen elintarvikevalmistaja Bonduelle Group käyttää pakkauksissaan Euroopassa keskimäärin 50 % kierrätysmateriaalia, ja se aikoo edelleen nostaa tätä osuutta. ”World Without Waste” -tiekartassaan Coca-Cola pyrkii keräämään 100 % pakkauksistaan ja valmistamaan 100 % pullonrungoista rPET*:stä Länsi-Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.
Kierrätysmerkkejä, vihreitä pisteitä, sinisiä enkeleitä, joutsenmerkkejä. Euroalueella käytettyjen pakkaustuotteiden ympäristötietojen välittämiseen käytettyjen symbolien ja merkintöjen laaja valikoima voi olla hämmentävää. Jotkut viittaavat pakkauksen koostumukseen, toiset sen kierrätettävyyteen ja toiset valmistajan ympäristökäytäntöihin. Kuluttajien hämmennys on suurin syy keräysprosessin kierrätysvirtojen saastumiseen, mikä johtaa siihen, että yhä enemmän kierrätettävää materiaalia poltetaan tai päätyy kaatopaikoille.
Yleisimmin käytetyistä symboleista on tunnistettu kolme pääluokkaa:

FSC®-symboli löytyy puupohjaisista tuotteista, kuten paperista ja pahvista. Sama koskee PEFC-symbolia. Riippumattomien ympäristöjärjestöjen luomat merkit todistavat, että materiaali on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä.

PP, PS, PETE… ovat numeroita, joihin liittyy lyhenne, joka ilmaisee pakkauksen valmistuksessa käytetyn materiaalin luonteen. Tämä käytettyjen materiaalien luokittelu on otettu käyttöön, jotta jätealan ammattilaiset voivat helpommin kerätä ja käsitellä (kierrättää, hyödyntää) ne asianmukaisesti. Käytännössä tämä logo on harhaanjohtava kuluttajille, jotka sekoittavat sen kierrätysmerkki-logoon ja tulkitsevat sen kierrätettävyyttä koskevaksi tiedoksi.

Kierrätysmerkki on yleisimmin käytetty ympäristösymboli, joka osoittaa, että tuote tai pakkaus on mahdollisesti kierrätettävissä. Kierrätysmerkin keskellä oleva prosenttiosuus osoittaa, kuinka paljon kierrätysmateriaalia on käytetty materiaalin valmistuksessa.

EU-ympäristömerkin tarkoituksena on auttaa kuluttajia tunnistamaan ympäristöystävällisempiä ja terveellisempiä tuotteita. Merkki edistää kiertotaloutta kannustamalla tuottajia tuottamaan vähemmän jätettä ja hiilidioksidia valmistusprosessin aikana.

ISO 14001 on kansainvälinen standardi, joka on suunnattu kaikenlaisille organisaatioille (liiketoiminta, yhdistys, julkinen palvelu jne.), jotka haluavat perustaa tuotanto-, johtamis- ja toimintajärjestelmän, joka sopii dynaamiseen ympäristövaikutusten hallintaan. Sen sovellusehdot (päivitetty 2015) voidaan tarkistaa ja varmentaa hyväksytty organisaatio.
Euroopan parlamentti on omaksunut hyvin kunnianhimoisen lähestymistavan pakkausjätteen ongelman ratkaisemiseksi. Vuonna 2018 se asetti muovipakkauksille, paperille ja pahville sekä metalleille ja lasille kierrätystavoitteet, jotka ovat paljon korkeammat kuin nykyiset kierrätysasteet. Esimerkiksi vuonna 2023 kierrätettyjen muovipakkausten osuus oli Euroopan parlamentin mukaan 39,9 %, ja se on asettanut EU-maille 55 % tavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi se odottaa jäsenmaiden kehittävän järjestelmiä ja ohjelmia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on otettava ympäristökriteerit ja kierrätettävyys entistä perusteellisemmin huomioon pakkauspäätöksiä tehdessään.
_________________________________________
Lähteet:
IFOP, 2021, Environmental survey
https://www.coca-cola.com/fr/fr/sustainability/recyclage
Sustainability, Engaging Consumers to Reduce and Recycle
Webpackaging, 2019, What is the difference between Recycled and Recyclable packaging?
Ecosistant, New EU packaging regulation PPWR: what does it mean for e-commerce?
MacFarlane Packaging, 2020, What’s the difference between recyclable, biodegradable and compostable packaging?
MACTAC, Industry Terms